Turvallisesti sähköpotkulaudalla

Sähköpotkulaudat ovat yleistyneet Suomessa vauhdilla. Suurimmat kaupungit ovat pullollaan vuokrattavia lautoja, joiden kyytiin voi helposti hypätä muutamalla kännykän näpäytyksellä. Vaikka sähköpotkulaudat ovat tuoneet uuden liikkumismuodon ihmisille ja helpottaneet liikkumista, liittyy niiden käyttöön myös vaaroja. Moni sähköpotkulautoihin liittyvä onnettomuus on johtunut alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta tai liian suuresta ajonopeudesta.

Pariisi on ensimmäisenä Euroopan kaupunkina päättänyt luopua ensi syksynä vuokrakäyttöisistä sähköpotkulaudoista. Sähköpotkulautojen on katsottu lisänneen onnettomuuksia ja häiriötä kaupungissa. Suomessa sähköpotkulautojen rajoittaminen ei ole saanut kannatusta ja onnettomuuksia pyritään ehkäisemään muilla keinoilla.

Suurissa kaupungeissa on otettu käyttöön muun muassa nopeus- ja käyttöaikarajoituksia. Esimerkiksi Helsingissä sähköpotkulautojen maksiminopeus on päivisin 20 km/h ja arkiöisin 15 km/h. Viikonloppuöinä sähköpotkulautojen vuokraaminen ei ole mahdollista klo 00–05 välisenä aikana. Lisäksi potkulautojen pysäköintiin on lisätty valvontaa.

Onnettomuudella voi olla vakavat seuraukset

Ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta sähköpotkulaudoilla sattuu edelleen onnettomuuksia, jotka voivat vaikuttaa pitkään onnettomuudessa loukkaantuneen terveyteen. Onnettomuuksista seuraa myös taloudellista vahinkoa koko yhteiskunnalle.

Sähköpotkulautaonnettomuuksissa kuski satuttaa valitettavan usein päänsä, ja silti vain hyvin pieni osa kuskeista käyttää kypärää. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuonna 2022 tekemässä selvityksessä tutkittiin Helsingissä kolmelle eri tapaturma-asemalle hakeutuneita sähköpotkulautaonnettomuuteen joutuneita potilaita. Selvitys paljastaa karuja lukuja onnettomuuksista. Tutkimuksessa mukana olleista 450 potilaasta lähes puolet sai vammoja pään ja kasvojen alueelle. Kaikista potilaista vain 14 eli noin 3 prosenttia oli käyttänyt kypärää.

Päähän kohdistuneista vammoista lievimmät ovat yleensä ruhjeita tai aivotärähdyksiä, mutta pahimmillaan onnettomuus voi johtaa esimerkiksi pysyvään aivovammaan. Paras suoja päähän kohdistuvia vammoja vastaan on kypärän käyttäminen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkimuksessa arvioitiin myös sähköpotkulautaonnettomuuksista syntyneitä kustannuksia ja poissaoloja. Tutkimuksessa mukana olleista potilaista reilulle kolmannekselle määrättiin sairauslomaa, ja näiden sairauslomien yhteenlaskettu määrä oli yhteensä 13,5 vuotta. Arvion mukaan onnettomuudet aiheuttivat yhteiskunnan eri osa-alueille, kuten työnantajille ja terveydenhuollolle yli 1,7 miljoonan euron laskun.