Mielen hyvinvointi on osa turvallista työtä

Johda ja tue myös henkistä hyvinvointia 

Mielenterveyden haasteet koskettavat suurta osaa suomalaisista työikäisistä. Vuosien ajan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Muutaman viime vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut: nykyään uusista työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet myönnetään mielenterveyden häiriön perusteella.   

Kun työikäisen mielenterveys horjuu, seuraukset heijastuvat usein työkykyyn. Mielenterveyden häiriöiden taustalla voivat olla esimerkiksi työelämän kuormittavuuteen tai työpaikan psykososiaalisiin kuormitustekijöihin liittyviä asioita. Häiriöt voivat juontua myös yksityiselämän haasteista, tai olla yhdistelmä työ- ja yksityiselämän kuormitustekijöistä.

Mielenterveyden järkkyminen on ammattiryhmistä yleisintä tieto- ja asiantuntijatyötä tekevillä, sillä työ on usein vaativaa ja läikkyy vapaa-ajalle. Tällöin työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan vaikeutuu, mikä hankaloittaa esimerkiksi kuormituksesta palautumista.  

Henkinen hyvinvointi osaksi riskienhallintaa 

Riskienarvioinneissa käydään tavallisesti läpi erityisesti fyysiseen terveyteen, kuten tapaturma- ja sairastumisriskeihin vaikuttavia tekijöitä. Henkinen hyvinvointi on perinteisesti ollut sivuosassa tai puuttunut niistä kokonaan – aihe on saatettu mieltää työterveyshuollon ja työntekijän väliseksi asiaksi. On kuitenkin monia asioita, joita työnantaja ja esihenkilö voivat tehdä turvatakseen työyhteisön jäsenten henkistä hyvinvointia.  

Hyvä käytäntö on ottaa henkinen hyvinvointi ja siihen liittyvä kuormittuminen osaksi työpaikan riskienarviointia ja turvallisuusjohtamista. Tällöin sitä käsitellään analyyttisesti ja järjestelmällisesti, tuoden samalla mielen hyvinvointi ja siihen liittyvät riskitekijät osaksi turvallisuuskulttuuria ja keskusteluita muiden riskien rinnalle. Tällä voidaan myötävaikuttaa aiheen käsittelyyn työyhteisössä sekä madaltaa kynnystä mielenterveyden haasteisiin tarttumiseksi esihenkilön ja alaisen kesken.  

Mielenterveyteen liittyviä kuormitus- ja riskitekijöitä voidaan hallita työpaikoilla monin tavoin. Kuten fyysisten kolhujen ja sairastumisten torjunnassa, avain on tässäkin kuormitusta aiheuttavien tekijöiden tunnistamisessa ja torjuntakeinojen valinnassa. Esimerkiksi työtehtävät ja -olosuhteet voivat aiheuttaa kuormittumista: liiallinen tai vääränlainen, kuten liian vähäinen tai pirstaleinen, työkuorma on yleinen työn henkistä kuormittavuutta lisäävä tekijä.

Psykososiaaliset tekijät, kuten työyhteisön toimivuus ja henkilösuhteet, voivat niin ikään vaikuttaa työhön liittyvään henkiseen kuormittumiseen vähentää tai lisätä työn aiheuttamaa henkistä kuormittumista. Hyvä käytäntö on myös korostaa henkistä hyvinvointia tukevia elintapoja ja valintoja. Esimerkiksi terveellinen ravitsemus, hyvät sosiaaliset suhteet sekä palautuminen - sekä työpäivän aikana että niiden välissä - myötävaikuttavat henkiseen hyvinvointiimme.  

Olipa mielenterveyden järkkymisen syynä työn tai yksityiselämän haasteet, on toipumisessa hyvä tiedostaa työn ja sen mukanaan tuoman säännöllisen arjen merkitys. Hyvä työpäivä tarjoaa sekä sosiaalisia suhteita, mielekästä ja innostavaa tekemistä, terveellisen aterian sekä sopivasti palautumista – siis kaikkea sitä, mikä osaltaan myötävaikuttaa henkiseen hyvinvointiimme.  

Psykologinen turvallisuus on eräs henkisen hyvinvoinnin keskeisistä tekijöistä: kun yrityksen kulttuuri ja ilmapiiri on avoin ja kannustava ongelmien ja haasteiden esilletuomiseen, on niihin myös helpompi puuttua hyvissä ajoin. Henkisen hyvinvoinnin johtamisen kannalta psykologinen turvallisuus on äärimmäisen tärkeää. Kun asioista voidaan puhua, voidaan niihin myös puuttua ja tukea työyhteisön jäseniä silloin kun tarvetta on.