Johda hyvinvointia, älä väsymystä

Emme voi itse päättää koska ja missä väsymys iskee: työmatkalla, kokouksessa, lounaan jälkeen tai heti kotiin päästyä. Meidän on myös vaikea arvioida, millä lailla huonosti nukuttu yö tai pidempään jatkunut unenpuute vaikuttaa toimintakykyymme: pystymme tekemään tuttuja asioita turvallisessa ympäristössä kohtuullisen sujuvasti. Toisaalta tarkkuutta, nopeaa reagointia ja ongelmanratkaisukykyä vaativat tehtävät muuttuvat haastaviksi.  

Väsymys vaikuttaa suoraan tulokseen 

Työssä ja työpaikalla väsymys voi näkyä monin tavoin. Se voi heijastua työn laatuun, sujuvuuteen ja tuloksiin, mikä aiheuttaa erilaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Yksilön kannalta väsymys aiheuttaa vähimmilläänkin epämukavuutta, mutta myös ylimääräistä kuormittumista, jos työn tekeminen vaatii ponnistelua tai työt kasautuvat.  

Ifissä tehdyn tutkimuksen mukaan väsymys on monen yrityksen riskienhallinnassa tekijä, jonka merkitystä ei huomioida tarpeeksi. Väsymys koetaan vaikeasti havaittavaksi sekä pitkälti henkilökohtaiseksi asiaksi, jonka mittaaminen, havainnointi tai hallinta on työnantajalle vaikeaa tai jopa mahdotonta.  

Ruutuaika ei koske vain lapsia 

Työ- ja vapaa-aikamme kuluvat yhä enenevässä määrin ruutujen äärellä, mikä kuormittaa aivojamme monin tavoin. Sekä töissä että vapaa-ajalla keskittyminen herpaantuu helposti eri laitteiden merkkiäänten vuoksi. Tietovirta, sekä monien järjestelmien ja ohjelmien seuranta ja hallinta on niin ikään kuormittavaa.  

Hyvät unet valmistellaan jo työpäivän aikana. Riittävät ja palautumisen kannalta viisaasti vietetyt tauot ovat tärkeitä. Työn aiheuttamasta kuormituksesta olisi syytä irrottautua tauoilla. Jos työ tehdään näyttöpäätettä tai muuta ruutua seuraten, olisi palautumisen kannalta parempi viettää tauot muulla tavoin – aivojen kannalta ruudulla vietetty tauko ei juuri eroa ruudulla tehdystä työstä. Sama pätee tietysti vapaa-aikaan: iltaisin vietetty ruutuaika voi haitata palautumista erityisesti tietotyöläisellä.  

Uni menestystekijäksi 

Hyvinvointi ja palautuminen on hyvä ottaa keskeiseksi osaksi työpaikkojen henkilöstöjohtamista. Väsymyksen nostaminen mukaan turvallisuusaiheisin keskusteluihin sekä tapaturmien ja vahinkojen tutkintaan normalisoi aihetta osaksi työpaikan turvallisuuskulttuuria ja riskienhallintaa. Tämä viestii myös työnantajan arvostuksesta unta, palautumista ja hyvinvointia kohtaan.  

Työn keskeytykset sekä häiriötekijät minimoimalla voidaan tukea työhön keskittymistä ja hallita kuormittumista; tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi tilojen suunnittelulla, yhteisillä pelisäännöillä sekä etätyökäytännöillä. Nämä auttavat myös suoriutumaan työstä niinä päivinä, jolloin emme univajeen vuoksi ole parhaimmillamme.  

Hyvin nukutut yöt ja riittävä palautuminen vapaa-ajalla parantavat hyvinvointia ja elämänlaatua sekä ylläpitävät työhyvinvointia. Taukojen tärkeydestä on hyvä muistuttaa aika ajoin, samoin kuin tavoista viettää taukoja. Sosiaalinen kanssakäyminen sekä ruuduilta poistuminen auttavat ylläpitämään vireystilaa työpäivän aikana, palautumaan työn kuormituksesta sekä turvaamaan paremmat unet ensi yönä.