Miksi väsymys on riski yritykselle?

Useimmiten väsymyksestä aiheutuvat seuraukset eivät ole sen kummempia kuin kenkien sujahtaminen vääriin jalkoihin. Toisinaan suoraan tai epäsuorasti väsymyksestä johtuvat tapahtumaketjut voivat johtaa vakaviinkin henkilövahinkoihin.

On helppo ymmärtää, että vakavia onnettomuuksia voi syntyä, kun väsymys yhdistetään esimerkiksi kuorma-autolla ajamiseen, vaarallisten kemikaalien ja raskaiden koneiden kanssa työskentelyyn tai monimutkaisten päätösten tekemiseen. Tietotyössä väsymyksen riskit ovat vähemmän konkreettisia, mutta eivät merkityksettömiä. Väsymys vaikeuttaa muun muassa päätöksentekoa ja arviointikykyä, puhumattakaan riskeistä työmatkaliikenteessä.  

Tuomas Kaleva on tehnyt Ifin toimeksiannosta ”Väsymyksenhallinta osana turvallisuusjohtamista ja riskienhallintaa” -diplomityön. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa haettiin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten väsymykseen liittyviä riskejä voidaan tunnistaa? Millaisia keinoja ja käytäntöjä yrityksillä voi olla turvallisuusjohtamisessa, jotta väsymysriskejä voidaan välttää? 

Väsymys ja siihen yleisimmin vaikuttavat tekijät 

Väsymys on tila, jossa yksilön fyysinen tai kognitiivinen suorituskyky on olennaisesti heikentynyt. Yleisin syy väsymykselle on riittämätön tai huonolaatuinen uni. Väsymykseen voivat myös vaikuttaa esimerkiksi vuorokausirytmi, unen ajoittuminen vuorokaudelle, elämäntilanne, mielenterveyden haasteet ja elämäntapatekijät kuten päihteet, ylipaino sekä vireystilaan vaikuttavat sairaudet, kuten esimerkiksi diabetes tai uniapnea.  

Väsymykseen vaikuttavista työstressitekijöistä on jo aiemmin tunnistettu esimerkiksi vuorotyö, erityisesti 3-vuorotyö ja yövuorot, epäsäännölliset työajat, yksitoikkoisuus, aikapaineet sekä valppausvaatimukset. Väsymystä aiheuttavat myös pitkät työvuorot, eli yli 12 tunnin työskentely vuorokaudessa tai yli 48 tuntia viikossa.  

Kognitiivisen ylikuormituksen, jota aiheuttavat esimerkiksi toistuvat keskeytykset ja merkittävien tietomäärien käsittely, tiedetään häiritsevän keskittymistä ja heikentävän tiedonkäsittelykykyä. Valppautta ja tarkkaavaisuutta heikentää myös alikuormitus, joka voi johtua esimerkiksi tehtävien yksitoikkoisuudesta ja työssä tylsistymisestä. Inhimillisten virheiden riski kasvaa huomattavasti, kun työntekijällä on unenpuutteen lisäksi muita työperäisiä kognitiivisia ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä.  

Väsymys koetaan usein arkipäiväisenä, vaikeasti hallittavana ja yksityisenä asiana, minkä vuoksi se saatetaan jättää helposti huomiotta turvallisuusjohtamisessa ja riskienhallinnassa. Riskienhallinnan näkökulmasta väsymys voi kuitenkin aiheuttaa monenlaisia seurauksia, kuten reagoinnin hidastumista, koordinaation ja motoristen taitojen heikentymistä, muistin ja keskittymisen vaikeuksia, lisääntynyttä riskinottoa sekä tilannetajun ja arviointikyvyn heikkenemistä.  

On myös hyvä tiedostaa, että monimutkaisissa järjestelmissä pienetkin virheet saattavat kertautua. Tällöin esimerkiksi väsymyksestä aiheutuvasta pienestäkin inhimillisestä virheestä voi kasvaa merkittävä riski turvallisuudelle tai häiriöttömyydelle. 

Sekä henkilö- että omaisuusvahinkojen taustalla on tyypillisesti useita eri tekijöitä sekä pitkiäkin syy-seurausketjuja. Usein onkin hyvin vaikea arvioida väsymyksen merkitystä vahinkoon johtaneissa vaiheissa, sillä väsymystä ei osata ottaa huomioon sen enempää vahinkojen tutkinnassa kuin riskienarvioinnissakaan.

Väsymyksen merkitystä vahingon taustalla ei välttämättä myöskään huomata mainita tai kartoittaa tutkintaa tehdessä. Mikäli yrityksen turvallisuuskulttuurissa väsymys mielletään yksilön ongelmaksi, on myös mahdollista, että vahinkotilanteessa osallisena ollut henkilö ei seurausten pelossa ole uskaltanut kertoa väsymyksestään.  

Miten väsymys vaikuttaa riskeihin? 

Väsymys vaikuttaa monin tavoin riskien ottamiseen ja turvallisuuskäyttäytymiseen. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että unen puutteella voi olla jossain määrin samanlaisia vaikutuksia kuin alkoholin käytöllä. Tällaisia vaikutuksia ovat esimerkiksi vireyden heikkeneminen, virheiden aiheuttamien riskin lisääntyminen sekä suurempi riskinottohalu. 

Tuomas tuo diplomityössään esiin, että väsymystä ei monesti huomioida yritysten turvallisuusjohtamisessa siitäkään huolimatta, että vahinko- ja loukkaantumisriski on tilastojen mukaan väsyneenä suurempi. Aiempien tutkimusten mukaan väsymystä kokevilla työntekijöillä on jopa 62 prosenttia suurempi tapaturmariski, ja inhimilliset virheet lisääntyvät väsyneenä 54 prosentilla. Vastaavasti jopa 80–90 prosenttia Suomessa sattuvista työtapaturmista johtuu inhimillisistä syistä.  

Väsymykseen liittyviä riskejä voi hallita 

Vaikka väsymys mielletään usein henkilökohtaiseksi ja sen vuoksi vaikeasti hallittavaksi asiaksi, väsymykseen liittyviä riskejä voidaan hallita yrityksissä eri tavoin.  

Väsymykseen liittyvät riskit kannattaa kartoittaa yrityksessä järjestelmällisesti, jotta toimenpiteet voidaan valita ja kohdentaa tehokkaasti. Riskien arvioinnissa voidaan käyttää lähtökohtana esimerkiksi toimintojen, työtehtävien ja prosessien analysointia inhimillisten virheiden näkökulmasta: Missä inhimillinen virhe voisi tapahtua todennäköisimmin? Missä sellainen voisi aiheuttaa vakavimmat seuraukset?  

Tutkimalla tarkemmin aiemmin sattuneita vahinkoja voidaan löytää syy-seurausketjuja, jotka auttavat tunnistamaan potentiaalisia riskejä. Turvallisuuspoikkeamien syiden analysointi voikin auttaa ymmärtämään väsymyksen yleisyyttä vahinkojen taustatekijänä sekä tunnistamaan niitä toimintoja, joissa väsymys voi olla merkittävä riskitekijä.  

Olennaista kuitenkin on, että väsymys huomioidaan riskienhallinnassa ja turvallisuusjohtamisessa. Tällä myös tuodaan aihe lähemmäs muuta turvallisuudesta ja riskeistä käytävää keskustelua ja tuetaan organisaatiokulttuurin kehittymistä avoimemmaksi. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri auttaa työyhteisön jäseniä tunnistamaan väsymykseen liittyviä riskejä sekä kannustaa nostamaan aiheen esille myös silloin kun koettu väsymys voisi heikentää töiden turvallista suorittamista. 

Oletteko jo huomioineet väsymyksen osana riskinarviointia? 

Väsymys on olennainen osa inhimillisiä ominaisuuksiamme, eikä väsymyksen kokeminen katso aikaa tai paikkaa. Yritysten riskienhallinnan kannalta olennaista onkin tunnistaa ne toiminnot, joissa väsymys muodostaa merkittävimmän riskin sekä määritellä toimenpiteitä, joilla väsymystä riskeineen voidaan hallita.  

Järjestelmällisellä ja tavoitteellisella riskienhallinnalla voidaan ehkäistä huomattava osa inhimillisten virheiden aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista. Työyhteisön hyvinvointi, työn tuottavuus, häiriöttömyys ja turvallisuus paranevat, kun yrityksessä ennakoidaan väsymykseen liittyä riskejä ja niihin reagoidaan tarpeen mukaan.