Työkalu terveysvakuutuksen liiketoimintahyötyjen arviointiin
Ifin uuden työkalun avulla voit laskea, kuinka paljon yrityksesi hyötyy terveysvakuutuksesta.
Ifin uuden työkalun avulla voit laskea, kuinka paljon yrityksesi hyötyy terveysvakuutuksesta.
Monille yrityksille on epäselvää, miten terveysvakuutuksen tarjoaminen henkilöstölle näkyy konkreettisina liiketoiminnallisina hyötyinä, kuten kustannussäästöinä ja tuottavuuden paranemisena. Olemme Ifissä tarttuneet tähän haasteeseen ja kehittäneet työkalun, jonka avulla terveysvakuutuksen vaikutuksia voidaan mallintaa ja arvioida. Työkalu auttaa yrityksiä hahmottamaan, kuinka terveysvakuutuksen mahdollistama oikea-aikainen hoito ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet vähentävät sairauspoissaoloista aiheutuneita kustannuksia ja tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta.
Terveysvakuutuksen hyötyjen mallinnuksessa olemme halunneet lähestyä asiaa laajemmin kuin pelkästään vakuutuksen näkökulmasta. Malli on kytketty osaksi laajempaa henkilöstötuottavuuden viitekehystä, joka rakentuu osaamisen, motivaation ja työkyvyn osa-alueista (Aura, Ahonen, Hussi & Ilmarinen 2018). Terveys on puolestaan osa työkykyä, joka on työn tekemisen perusta. Varsinainen hyötyjen mallinnus puolestaan on sovellettu vuonna 2016 julkaistun JYVÄ-tutkimuksen pohjalta (Peltokorpi 2014; Lillrank ym. 2016).
Asiakkaat ovat usein esittäneet meille kysymyksen: ”Paljonko sairauspoissaolot vähenevät, jos ostamme terveysvakuutuksen?” Kysymys on varsin ymmärrettävä, mutta siihen on vaikea vastata yksiselitteisesti, koska sairauspoissaoloihin vaikuttaa useita tekijöitä. Kuitenkin oikea-aikaisen ja oikeanlaisen hoidon avulla työntekijän toipumista voidaan nopeuttaa, mikä vähentää sairausloman pituutta. Sairauspoissaolojen määrä on kuitenkin vakiintunut ja selkeä mittari, joka myös huomioidaan suunnittelemassamme mallinnuksessa.
Vastaavasti voidaan tarkastella vajaakuntoisena työskentelyn eli presenteismin merkitystä. Se aiheuttaa tuottavuuden menetyksiä ja usein johtaa myöhemmin pidempiin sairauspoissaoloihin. Työterveyslaitoksen julkaisun mukaan 41 % vastaajista oli tehnyt töitä sairaana kaksi kertaa viimeisen kuuden kuukauden aikana (Hakanen & Kaltiainen 2025). Vajaakuntoisena työskentelyn kustannusvaikutuksia on vaikea laskea auki, mutta useat tutkimukset, kuten Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2014, arvioivat niiden olevan vähintään samaa luokkaa sairauspoissaolojen aiheuttamien kustannusten kanssa (Rissanen 2014).
Hoitoketjuihin liittyvä keskustelu on tullut tutuksi eri medioissa, joissa on ruodittu julkisen terveydenhuollon tilannetta. Yritykset odottavat nopeaa ja sujuvaa hoitoketjua, mikä on usein keskeinen syy vakuutuksen hankkimiselle. Hoitoketjun tehokkuutta arvioitaessa on tarve huomioida useiden tekijöiden, kuten hoidon saamiseen kuluvan ajan, koko hoitoketjun läpimenoajan sekä erillisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden lukumäärän, perusteella.
Terveysvakuutuksella on myös aina yhteys työterveyteen. Tarkastelussa keskeistä on välttää päällekkäisyydet ja pullonkaulat sekä siten varmistaa hoitoketjun toimivuus ja hoitoprosessiin liittyvät toimintamallit. Ratkaisuja mietittäessä voidaan esimerkiksi arvioida vaikutuksia työterveyssopimuksen sisältöön ja kustannuksiin. Työterveyden ja vakuutusten kokonaistarkastelun avulla syntyy käsitys yrityksen tarpeiden mukaisesta ja kustannustehokkaasta kokonaisuudesta, jossa osa terveydenhoidosta voidaan tarvittaessa ohjata julkiseen terveydenhuoltoon.
Olemme Ifissä kehittäneet työkalun, jonka avulla autamme asiakkaitamme kartoittamaan ja mallintamaan terveysvakuutuksen hyötyjä, jotka voivat tuoda merkittäviä hyötyjä sairauspoissaolojen vähentämisessä, työkyvyn tukemisessa, työn tuottavuuden parantamisessa sekä hoitoketjujen tehostamisessa. Ota yhteys Ifin yhteyshenkilöösi, niin kerromme lisää ja autamme löytämään yrityksesi tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja.
Aura, O., Ahonen, G., Hussi, T. ja Ilmarinen, J. 2018 . Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 – tutkimuksen laaja tulosraportti (pdf 5.8 mb) Ossi Aura Consulting Oy.
Hakanen, J. ja Kaltiainen, J. 2025. Sairaana työskentely ja työpaikan vaihtoaikeet kasvussa. Työterveyslaitos.
Lillrank, P. ym. 2016 , JYVÄ: Parempaa yksityisen ja julkisen yhteistyötä terveydenhuoltoon (pdf 9.3 mb). Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja OAMK.
Peltokorpi, A. 2014, JYVÄ: Julkisen ja yksityisen yhteistyö - vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa (pdf 800 kb). Aalto-yliopiston Tekes-tilaisuus.
Rissanen, M. 2014, Menetetyn työpanoksen kustannus. Sosiaali- ja terveysministeriö.