Sähköturvallisuus

1. 

   Sähköasentaja vaihtoi sulaketta vaihteenlämmitysmuuntajaan.

   Yliasentaja sai työparinsa kanssa tehtäväkseen vaihtaa sulake vaihteenlämmitysmuuntajaan. Hän esitti käyttökeskukseen jännitekatkopyynnön, joka päivittämättömän ryhmityskaavion takia tehtiin väärään johtimeen. Yliasentaja sai sähköiskun osuessaan jännitteiseen johtimeen. (TOT* 13/06)

2. Johtoasentaja sai iskun maakaapelin 0-johtimesta.

   Kaksi johtoasentajaa oli korjaamassa myrskyn aiheuttamia vaurioita pienjännitepylväässä. Puu oli kaatunut AMKA-johdon päälle ja repinyt liittymiskaapelin irti pylväästä. Myös 0-johdin oli irronnut kannatusköydestä. Asentaja oli ilmeisesti ottanut tukea haruksesta laskeutuessaan alas pylväästä. Samalla hän oli osunut 0-johtimeen ja saanut sähköiskun. Pylvästä ei ollut tehty jännitteettömäksi, ja keskuksen pääkytkin oli kiinni. (TOT 15/04)

3. Rakennuksen seinää maalannut menehtyi avojohtimesta saamaansa sähköiskuun.

   56-vuotias henkilö maalasi yksityisrakennuksen seinää nojatikkailta. Oletettavasti horjahtamisen seurauksena hän otti kiinni seinään päättyvästä paljaasta, jännitteisestä avojohtimesta. Välittömästi aloitetusta elvytyksestä huolimatta maalari menehtyi saamaansa sähköiskuun. (TOT 12/03)

Sähkötapaturmista neljä kymmenestä sattuu ammattilaisille ja loput maallikoille. Virheellinen toiminta tai inhimillinen erehdys on syynä yli puolessa kaikista sähkötapaturmista. Suurin osa sähköpaloista tapahtuu kotona. Useimmiten palon syynä on sähkölaitteen virheellinen käyttö, kuten päälle unohtunut liesi tai kiukaan yläpuolelle kuivumaan asetetut vaatteet. Päihtyneiden osuus kuolleista on huomattava.

Tukesin tietoon tuli vuonna 2007 25 ammattilaisille ja 37 maallikoille sattunutta sähkötapaturmaa. Ammattilaisille onnettomuuksia sattuu teollisuusympäristössä tai sähköyhtiöiden kytkinlaitteistoissa. He selvisivät useimmiten alle 30 vrk työkyvyttömyydellä. Maallikoiden tapaturmat olivat pääasiassa lieviä, joskin ainoa kuolemaan johtanut sähkötapaturma sattui maallikolle.

Miten hallita riskit ja torjua vahingot?

Sähkökeskusten merkinnät

Keskusten merkinnöissä ja merkintöjen ajantasaisuudessa voi olla puutteita. Tällöin saatetaan esimerkiksi sammuttaa sähköt väärästä laitteesta huollon aikana. Usein jo sulakkeen vaihtaminen on hankalaa, kun oikea joudutaan hakemaan kokeilemalla. Haittaa tai vaaraa voi aiheutua jo siitä, kun sähkö katkeaa suunnittelemattomasti ja ilman ennakkoilmoitusta muualta kuin huoltokohteesta. Merkintöjen ajantasaisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Pistorasiat ehjinä, jatkojohdot minimissä

Varmista, että pistorasiat ja jakorasiat ovat ehjiä ja tilan mukaisia. Älä asenna pistorasiaa paikkaan, missä sen mekaaninen vaurioituminen on todennäköistä. Jatkopistorasioiden käyttöä tulee välttää. Maadoittamatonta pistoketta ei tule kytkeä maadoitettuun pistorasiaan, eikä pistokkeita saa muuntaa sopiviksi pistorasioihin.

Muista, että jatkojohto ei korvaa kiinteää asennusta. Jatkojohdot tulee ottaa pois käyttöpaikalta aina, kun niitä ei tarvita. Jatkojohdon rakennetta ei saa muuttaa viilaamalla tai vaihtamalla tavallisen tulpan tilalle suojamaadoitettua. Jos näin tehdään, on mahdollista kytkeä suojamaadoittamaton jatkojohto suojamaadoitettuun pistorasiaan. Tällöin jatkojohtoon liitetty sähkölaitteen metallirunko tai -kuori saattaa vikatilanteessa tulla jännitteiseksi ja aiheuttaa hengenvaaran.

Liitä moniosaisiin jatkopistorasioihin vain pienitehoisia sähkölaitteita. Suuritehoiset laitteet voivat aiheuttaa johtojen ylikuormituksen ja sulakkeiden palamisen. Sähkölaitteen – myös jatkojohdon – osien kuumeneminen on osoitus viasta tai ylikuormituksesta, joka voi aiheuttaa tulipalo- ja onnettomuusvaaran.

Laitteiden kunto

Pölyyntyneet ja likaantuneet koneet ja laitteet voivat lämmetä ja aiheuttaa tulipalovaaran. Rikkinäiseen liitäntärasiaan liitetty laite aiheuttaa aina sähköiskun vaaran. Sähkölaitteiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti ja varmistaa, että liitokset ovat tiiviit ja asianmukaiset ja liitäntäjohto on ehjä. Käsin koskettelemalla tulee varmistua, että sähkökaapelit eivät lämpene liikaa. Näin oikosulkuvaara voidaan minimoida.

Valaisimien asennus

Varmista, että valaisimet ovat ehjiä ja puhtaita. Valaisimen paikan tulee olla sellainen, että se saadaan korjattua ja huollettua tarvittaessa. Varmista, että kotelointiluokitus on sopiva; valaisimeen kerääntynyt pöly ja lika voi syttyä palamaan. Valaisimeen ei pidä vaihtaa suositustehoa suurempaa lamppua. Merkittyä turvaetäisyyttä tulee noudattaa. Loistevalaisimien vilkkuvat ja hehkuvat loisteputket aiheuttavat liitäntälaitteen lämpenemisen ja paloriskin. Loisteputken vaihdon yhteydessä on vaihdettava myös sytytin, sillä se muodostaa loppuun kuluttuaan paloriskin.

Kaapeloinnit

Varmista, että kaapeloinnit ovat ehjiä ja kiinnitetty asianmukaisesti.

Yleinen siisteys ja kunnossapito

Säännöllinen siivous lisää paitsi työpaikan viihtyisyyttä myös sähkö- ja työturvallisuutta: pöly ja lika aiheuttavat sähköpalon vaaran. Siivouksen yhteydessä on helppo tarkistaa laitteiden kunto.

Alkusammutuskalusto ja turvamerkinnät

Alkusammutuskalustoa tulee varata riittävästi. Kaluston sijainti tulee merkitä selkeästi. Sen tulee sopia sammutettavaan kohteeseen.

Palo-osastointi

Korjaustöissä tehtävät aukot ja läpiviennit tulee tiivistää palonkestävästi. Läpivientien tiivistysratkaisut tulee valita siten, että ne voidaan sulkea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Automaattinen paloilmoitin tai sammutuslaitteisto

Sähköpalot alkavat usein kytemällä: alkuvaiheessa syntyy lähinnä savua ja lämmön kehitys on hidasta. Sähkö- ja kaapelitiloihin on suositeltavaa asentaa savuilmaisimia, jotka antavat paloilmoituksen jo alkuvaiheessa, jolloin merkittäviä vahinkoja ei ehdi syntyä.

Suuret tai tärkeät sähkö- ja kaapelitilat kannattaa varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Usein sopivin vaihtoehto on kaasusammutuslaitteisto, mutta etenkin kaapelitiloihin sopii usein myös vesisprinklerilaitteisto.

Sähkötöiden teettäminen ja dokumentit

Sähkötöiden tekijän pätevyys sekä oikeudet sähkötöihin tulee aina varmistaa. Lisäksi on huolehdittava, että tehdyistä sähkötöistä saadaan asianmukaiset dokumentit ja tarvittaessa käyttöönottotarkastuspöytäkirjat. Merkintöjen, piirustusten tai keskuskaavioiden puuttuminen aiheuttaa hankaluuksia myöhemmin tehtäviin muutoksiin.

Jännitetyöt

Useimmiten sähkötyöt tehdään jännitteettömänä, jolloin työkohde erotetaan jännitteestä joka suunnasta ja estetään sen kytkeminen kohteeseen työn aikana. Jännitteettömyys varmistetaan työtä aloitettaessa ja tauon jälkeen jatkettaessa. Jännite kytketään päälle vasta kun turvallisuudesta on varmistuttu. Jännitetyö on sallittua vain poikkeustapauksissa, tällöinkin sitä saa tehdä vain siihen koulutettu henkilö. Työstä pitää olla kirjalliset ohjeet ja siinä on käytettävä jännitetyövälineitä ja varusteita. 


Jaana Salo

* Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmässä (TOT) tutkitaan työpaikoilla sattuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat.